torstai 10. syyskuuta 2009

Oman viestijäkuvan analyysi

Pidän itseäni ensisijaisesti visuaalisena viestijänä, mutta pidän kirjallistakin ilmaisuani kelvollisena. Tavallisissa vuorovaikutustilanteissa tulen mainiosti toimeen ihmisten kanssa ja osaan useimmiten ilmaista itseäni sanallisesti hyvinkin sujuvasti. Julkinen esiintyminen on itselleni hankalampi juttu, myös silloin, kun yleisönä ovat tutut ihmiset. Tällaisissa tilanteissa jännitys saa aikaan sanavaraston kapenemisen ja ajatusten tukkeutumisen, mikä taas johtaa huomattavan dorkaan oloon. Ryhmissä työskentelen sujuvasti, mutta yleensä teen mieluiten mahdollisimman paljon yksin.

Tähän mennessä minua ei vielä ole koeteltu varsinaisilla viestinnän kursseilla. Viimeisimmät esiintymistilanteeni ovat lukion äidinkielen tunneilta, ne ovat jääneet mieleeni lähinnä täysin järjettöminä ja raakalaismaisina koettelemuksina.

Luonnollisesti haluaisin oppia toimimaan sujuvammin varsinkin esiintymistilanteissa, mutta epäilen, että ongelmat niiden kanssa eivät niinkään johdu harjoituksen puutteesta kuin luonteestani - joka tapauksessa ajatuskin esiintymisestä aiheuttaa stressiä.